Päihteet työelämässä


Alkoholi on yleisin päihde

Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, jota käyttää jossakin määrin noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä suomalaisesta. Suurimmalla osalla heistä käyttö pysyy ainakin enimmäkseen kohtuuden rajoissa. Eri tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä kuitenkin 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Vastaavasti eri lähteiden mukaan 1–5 %:ssa tapauksista kyseessä on varsinainen alkoholiriippuvuus, pakonomainen tarve käyttää alkoholia.

Keskimääräisessä suomalaisessa kymmenen hengen työporukassa on siis yksi raitis, 7–8 kohtuukäyttäjää ja 1–2 riskikäyttäjää.

Alkoholi työelämässä

Työelämässä ja työpaikoilla alkoholin juominen ei ole yksityisasia, vaikka alkoholin juominen on ihmisen yksityinen aasia. Työpaikalla mahdolliset haitat koskevat koko työyhteisöä. Suomalaisista noin 90 prosenttia juo alkoholia säännöllisesti. Suurimmalla osalla alkoholin käyttö pysyy kohtuudessa.

Alkoholin ja muiden päihteiden haitat näkyvät työpaikoilla. Suomalaisessa työelämässä emme luontevasti ota puheeksi ikäviä tai hankaliksi koettuja asioita.

Alkoholin käytön on laskettu aiheuttavan vähintään 535 miljoonan euron kustannukset (Niilo Luotonen, Aalto-yliopisto Numerot puhuvat 2, 2023) työelämälle. Luku saattaa liikkua jopa miljardissa eurossa. Työelämässä voidaan vaikuttaa näihin tarpeettomiin kustannuksiin melko tehokkaasti. Työpaikan päihdeohjelma on tehokkain keino. Päihdeohjelma on työyhteisön yhteinen sopimus, jossa koko työyhteisö kuvaa työpaikan päihdetyön polun ennaltaehkäisystä hoitoonohjaukseen. Päihdeohjelma rakentaa työhyvinvointia ja työtehoa. Yhteisen sopimuksen tarkoitus ei ole rangaista vaan lisätä luottamusta yhteisten – jopa hankalien – asioiden hoitamiseen.


Alkoholin haitat työelämässä

Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ovat:

1) Terveyshaitat

  • suurkulutus lisää useiden vakavien sairauksien (esim. sydän- ja verisuonitaudit) riskiä
  • suurkulutus alentaa vastustuskykyä: myös vähemmän vakavat sairaudet kuten flunssat lisääntyvät
  • suurkulutus on usein yhteydessä unettomuuteen ja myös masennukseen: työntekijän työhyvinvointi ja työkyky saattavat kärsiä

2) Työturvallisuushaitat

  • työskentely päihtyneenä tai krapulaisena voi alasta riippuen olla suuri työturvallisuusriski

3) Taloudelliset haitat

  • terveyshaitoista johtuen: työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät
  • terveyshaitoista johtuen: työntekijän työkyky alenee ja työn laatu voi heikentyä
  • työntekijän päihtymys tai krapula työaikana voivat aiheuttaa työnantajalle suuren imagotappion

4) Sosiaaliset haitat

  • alkoholin liiallisesta käytöstä seuraavat yllättävät poissaolot ja nolot tilanteet sekä tarve tekemättömien töiden paikkaamiseen ja nopeisiin vuoronvaihtoihin voivat aiheuttaa työpaikalla ristiriitoja
  • yhden työntekijän ongelma voi ”sairastuttaa” koko työyhteisön, jos yhteisö ryhtyy suojelemaan ongelmaista esimerkiksi peittelemällä ja tekemällä hänen työnsä
  • työntekijän irtisanominen alkoholinkäytön takia voi kiristää työnantajan ja työntekijöiden välejä
Alkoholihaittoja esiintyy kaikilla aloilla, mutta sekä riskit että haitat voivat olla eri aloilla erilaiset.

Huumausaineet työelämässä

Huumausaineiden, huumeiden, käyttö Suomessa on laitonta, on vaikea arvioida, kuinka moni suomalainen työntekijä käyttää niitä. Tutkimusten mukaan noin 24 prosenttia suomalaisista on käyttänyt jotain laitonta huumetta elämänsä aikana. Yleisin käytetty aine on kannabis. Ylivoimaisella enemmistöllä kyse on yksittäisistä kokeiluista. Säännöllisemmin huumeita käyttävistä työelämässä olevista suurin osa on ns. satunnais- tai ajoittaiskäyttäjiä – varsinaisia ongelmakäyttäjiä (mm. ruiskuhuumeiden jatkuva käyttö) työelämässä on hyvin vähän. Huumeidenkäyttö painottuu korostetusti 25–34-vuotiaiden eli nuorten aikuisten ikäryhmään ja heistä erityisesti miehiin.

THL:n jätevesitutkimuksista on huomattu, että mm. amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat noin kolminkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012 (tilanne 9/2021).

Huumeiden käyttöön liittyy työn kannalta hyvin samanlaisia riskejä kuin alkoholin liikakäyttöön. Riskien suuruus riippuu käytetystä aineesta ja siitä, ollaanko huumeen vaikutuksen alaisena myös työajalla. Työpaikalla kannattaa tehdä riskiarvio siitä, mitä huumehaitta voisi työpaikalla aiheuttaa.