Alkoholi on yleisin päihde
Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, jota käyttää jossakin määrin noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä suomalaisesta. Suurimmalla osalla heistä käyttö pysyy ainakin enimmäkseen kohtuuden rajoissa. Eri tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä kuitenkin 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Vastaavasti eri lähteiden mukaan 1–5 %:ssa tapauksista kyseessä on varsinainen alkoholiriippuvuus (alkoholismi), pakonomainen tarve käyttää alkoholia.
THL julkaisi lokakuussa 2023 viimeisimmän Juomatapatutkimuksen.
https://www.julkari.fi/handle/10024/147677
Keskimääräisessä suomalaisessa kymmenen hengen työporukassa on siis yksi raitis, 7–8 kohtuullisesti alkoholia juovaa ja 1–2 riskirajalla alkoholia juovaa.
Alkoholi työelämässä
Työelämässä ja työpaikoilla alkoholin juominen ei ole yksityisasia, vaikka alkoholin juominen on ihmisen yksityinen asia. Työpaikalla mahdolliset haitat koskevat koko työyhteisöä. Suomalaisista noin 90 prosenttia juo alkoholia säännöllisesti. Suurimmalla osalla alkoholin juominen pysyy kohtuudessa.
Alkoholin ja muiden päihteiden haitat näkyvät työpaikoilla. Työelämässä emme luontevasti ota puheeksi ikäviä tai hankaliksi koettuja asioita.
Alkoholin käytön on laskettu aiheuttavan vähintään 535 miljoonan euron kustannukset (Niilo Luotonen, Aalto-yliopisto Numerot puhuvat 2, 2023) työelämälle. Luku saattaa liikkua jopa miljardissa eurossa. Työelämässä voidaan vaikuttaa näihin tarpeettomiin kustannuksiin tehokkaasti. Työpaikan päihdeohjelma on tehokkain keino. Päihdeohjelma on työyhteisön yhteinen sopimus, jonka työpaikka valmistelee ja hyväksyy yhdessä.
Päihdeohjelmassa työyhteisö kuvaa työpaikan päihdetyön polun ennaltaehkäisystä hoitoonohjaukseen. Päihdeohjelma rakentaa työhyvinvointia ja työtehoa. Yhteisen sopimuksen tarkoitus ei ole rangaista vaan lisätä luottamusta yhteisten – jopa hankalien – asioiden hoitamiseen.
Alkoholin haitat työelämässä
Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ovat:
1) Terveyshaitat
- riskikulutus lisää useiden vakavien sairauksien (mm. sydän- ja verisuonitaudit) riskiä
- riskikulutus alentaa vastustuskykyä: myös vähemmän vakavat sairaudet kuten flunssat lisääntyvät
- riskikulutus on usein yhteydessä unettomuuteen ja myös masennukseen: työntekijän työhyvinvointi ja työkyky saattavat kärsiä
2) Työturvallisuushaitat
- työskentely päihtyneenä tai krapulaisena voi alasta riippuen olla suuri työturvallisuusriski
3) Taloudelliset haitat
- terveyshaitoista johtuen: työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät
- terveyshaitoista johtuen: työntekijän työkyky alenee ja työn laatu voi heikentyä
- työntekijän päihtymys tai krapula työaikana voivat aiheuttaa työnantajalle suuren imagotappion
4) Sosiaaliset haitat
- alkoholin liiallisesta käytöstä seuraavat yllättävät poissaolot ja nolot tilanteet sekä tarve tekemättömien töiden paikkaamiseen ja nopeisiin vuoronvaihtoihin voivat aiheuttaa työpaikalla ristiriitoja
- yhden työntekijän ongelma voi ”sairastuttaa” koko työyhteisön, jos yhteisö ryhtyy suojelemaan ongelmaista esimerkiksi peittelemällä ja tekemällä hänen työnsä
- työntekijän irtisanominen alkoholinkäytön takia voi kiristää työnantajan ja työntekijöiden välejä
Alkoholihaittoja esiintyy kaikilla aloilla, mutta sekä riskeissä että haitoissa voi olla hyvin suuria ala kohtaisia eroja.
Mikään työ tai koulutustausta ei suojaa alkoholin aiheuttamilta ongelmilta.
Huumausaineet työelämässä
Huumausaineiden, huumeiden, käyttö Suomessa on laitonta, on vaikea arvioida, kuinka moni suomalainen työntekijä käyttää niitä. Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista on kokeiluut tai käyttänyt jotain laitonta huumetta elämänsä aikana. Yleisin käytetty aine on kannabis. Ylivoimaisella enemmistöllä kyse on yksittäisistä kokeiluista. Säännöllisemmin huumeita käyttävistä työelämässä olevista suurin osa on ns. satunnais- tai ajoittaiskäyttäjiä – varsinaisia ongelmakäyttäjiä (mm. ruiskuhuumeiden jatkuva käyttö) työelämässä on hyvin vähän. Huumeidenkäyttö painottuu korostetusti 25–34-vuotiaiden eli nuorten aikuisten ikäryhmään ja heistä erityisesti miehiin.
THL:n jätevesitutkimuksista on huomattu, että mm. amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat noin kolminkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012 (tilanne 9/2023).
Huumausaineiden käyttöön liittyy työn kannalta hyvin samanlaisia riskejä kuin alkoholin liikakäyttöön. Riskien suuruus riippuu käytetystä aineesta ja siitä, ollaanko huumeen vaikutuksen alaisena myös työajalla. Työpaikalla kannattaa tehdä riskiarvio siitä, millaisia haittoja huumeiden kokeilu tai käyttö voisi työpaikalle aiheuttaa.