Päihdehaittoihin puuttuminen

Päihdehaittoihin puuttuminen

Ennaltaehkäisystä huolimatta työpaikalla voi ajoittain syntyä tilanteita, joissa työntekijän päihteidenkäyttöön joudutaan puuttumaan.

Puuttuminen ei aina ole helppoa – kysyttäessä työpaikkojen vastuuhenkilöiltä suurimpia päihdekysymysten käsittelyyn liittyviä ongelmia puuttumisen vaikeus mainitaan useimmin. Tämä voi johtaa siihen, että puuttumisen kanssa hidastellaan ja ongelma ehtii usein pahentua. Ei ole tavatonta, että ensimmäiseen puuttumiseen kuluu ongelman havaitsemisesta jopa useita vuosia.

Päihdeongelma työyhteisössä ei ole koskaan pelkkä yksityisasia. Jopa alkoholin suurkulutus vapaa-ajalla vaikuttaa aina pidemmän päälle työkykyyn ja työhyvinvointiin. Päihdehaitalla on myös taipumus siirtyä jossakin vaiheessa työpaikalle, jolloin esiin nousevat työturvallisuus- ja muut riskit.

Päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstäkin. Työntekijä, jonka päihteidenkäyttöön puututaan, ei toki aina osaa arvostaa tätä välittämistä heti, mutta se ei ole syy olla puuttumatta. Päihdekuntoutusyksiköt ovat täynnä entisiä työntekijöitä, jotka pohtivat, miksi kukaan ei puuttunut ajoissa.

Työpaikalle kannattaa luoda varhaisen puheeksioton toimintatapa, joka kuvataan päihdeohjelmassa. Se on työpaikan yhteinen käytäntö, jonka kaikki tuntevat. Sen myötä annetaan toisille lupa puuttua omaan päihteidenkäyttöön senkin uhalla, että kyseessä olisi väärä hälytys. Ensisijaisia puheeksiottajia ovat esimiehet, jotka voidaan kouluttaa erityisesti tähän tehtävään.

PÄIHDEHAITAN TUNNISTAMINEN

Päihdehaitan tunnistaminen työssä ei aina ole helppoa. Seuraavassa on lueteltu tyypillisimpiä alkoholin riskikulutuksen vaikutuksia työssä. Joiltakin osin nämä pätevät myös huumeiden käyttöön, mutta on syytä muistaa, että jokaisella kemikaalilla on omat, sille tyypilliset vaikutuksensa.

Muutokset työkäyttäytymisessä

  • työtehon vaihtelut, työnteon ja työn laadun heikkeneminen
  • jatkuvat myöhästelyt
  • poissaolot, erityisesti usein toistuvat päivän-parin poissaolot
  • työvuorojen vaihtamiset
  • eristäytyminen työyhteisöstä
  • virheet, vahingot ja tapaturmat

Muutokset ulkoisessa olemuksessa:

  • väsyneisyys
  • hoitamattomuus
  • haju
  • turvotus
  • punoitus

Muutokset mielentilassa:

  • ärtyneisyys
  • kielteisyys
  • masentuneisuus
  • syyllisyys
  • häpeily
  • välttely

Muutokset arvomaailmassa, ystäväpiirissä ja / tai harrastuksissa

  • muun muassa epäluuloisuus, pinnallisuus, kyynisyys

Juominen osataan salata

Jokainen tietää päihdeongelman paljastumisen olevan häpeällistä sekä vaarantavan työsuhteen jatkuvuuden. Siksi se pyritään salaamaan viimeiseen asti ja häiriöt selitetään muilla syillä kuten ohimenevillä sairauksilla. Riskikäyttäjän perheenjäsenet sekä työtoverit saattavat myös osallistua ongelman verhoamiseen.

RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Riskikäytön tunnistaminen työterveyshuollossa on tärkeää, sillä alkoholin riskikulutus on monen terveys- ja työkykyongelman taustalla. Työterveyshuollossa onkin syytä sopia toimintamallista, jolla alkoholinkäyttöä arvioidaan, riskikulutus tunnistetaan ja jolla asiakkaita neuvotaan.

AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test, tunnetaan Suomessa myös nimellä 10 kysymystä alkoholinkäytöstä) on maailman terveysjärjestön WHO:n kehittämä alkoholin riskikäytön arviointiväline. AUDIT-kyselyä (tai ainakin sen kolmea ensimmäistä kysymystä) käytetään yleisesti sekä terveystarkastusten että vastaanottotoiminnan yhteydessä. Jokainen voi tehdä testin myös itse.

Työpaikat voivat sopia työterveyshuollon kanssa AUDIT-kyselyn käyttämisestä esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä. Mikäli näin sovitaan, on siitä hyvä tiedottaa työpaikalla.

AUDIT-kyselyn kolmella ensimmäisellä kysymyksellä selvitetään alkoholin käyttömäärää: juomisen tiheyttä, juodun alkoholin laatua ja määrää sekä humalajuomisen tiheyttä. Kyselyn loput seitsemän kysymystä kartoittavat alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia, kuten viitteitä alkoholiriippuvuudesta, syyllisyydentunteita, tapaturmia, muistinmenetyksiä sekä läheisten huolestumista.

AUDIT-kyselyn riskiraja asetetaan nykyään miehillä kahdeksaan ja naisilla seitsemään pisteeseen. Mitä korkeampi pistemäärä testin tuloksena on, sitä todennäköisempää on, että alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia ja haittaa. Kun testipisteet ovat 20 tai enemmän, arvioidaan yleisesti, että vastaaja tulisi ohjata hoitoon. Testin maksimipistemäärä on 40.

Verkkoversio AUDIT-kyselystä

KUINKA PUUTTUA?

Päihdehaittaan puuttumiseen ei voi antaa tarkkoja vuorosanoja, sillä jokainen tilanne on erilainen. Tässä esitämme kuitenkin puuttumisprosessin kulusta yhden mallin ja kokemuksemme mukaan käyttökelpoisia periaatteita.

1. Lähde ajoissa liikkeelle

Varhainen puuttuminen päihdehaittoihin työpaikalla on kaikkien etu: niin työnantajan kuin työntekijän itsensäkin kannalta. Odottelu yleensä vain pahentaa asioita.

Luota vaistoon äläkä pelkää osuvasi harhaan.

Me Suomessa tunnemme alkoholin vaikutukset sen verran hyvin, että jos vaisto sanoo jonkin olevan työtoverilla ongelmana alkoholin kanssa, niin näin yleensä myös on. Mutta vaikka lopulta olisikin erehtynyt, ei ”harhalaukaustakaan” tarvitse pelätä: jos on havainnut muutoksia työntekijän käytöksessä tai hänen työsuoritustensa taso on laskenut, hänellä voi olla joitakin muita vaikeuksia elämässään ja hän saattaa arvostaa suuresti sitä, että hänen hyvinvoinnistaan ollaan kiinnostuneita.

Ole tasapuolinen.

Työntekijöiden eriarvoinen kohtelu on myrkkyä työilmapiirille, ja se pätee myös päihteiden ollessa kyseessä. Älä lykkää puuttumista, vaikka kyseessä olisi kuinka tärkeä työntekijä – muuten välität väärän viestin muille työntekijöille.

Mitä haittaa välittämisessä muka on?

Jos päihdeongelmaan puuttuminen tuntuu kovin hankalalta, yksi tapa päästä eteenpäin on esittää itselleen kysymys: ”Mikä on pahinta mitä voi seurata siitä, että nyt otan tämän puheeksi?” Yleensä vastaus kuuluu: ”Työntekijä suuttuu.” – mikä ei lopultakaan ole kovin vakavaa. Näin toimien on mahdollista hillitä puheeksiottoon liittyviä perusteettomia pelkoja. Samalla tulet jo miettineeksi keskustelua ennakolta.

2. Valmistaudu etukäteen

Valitse tyyli tilanteen mukaan

Puuttuminen ei aina tarkoita virallista keskustelua hoitoonohjaussopimuksineen, varsinkin jos tartut asiaan ajoissa. Lievässä tapauksessa pelkkä tuen ja huolestumisen osoittaminen voi riittää. Vakavassa tilanteessa, jolloin työssä on oltu vahvassa humalassa, päihtymys on toistunut varoituksista huolimatta tai kuntoutusta koskevia sitoumuksia ei ole pidetty, käsitellään lähinnä juomisen lopettamista ja työsuhteen jatkumista. Lievää vakavammassa tapauksessa on aina syytä pitää mielessä myös mahdollisuus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn ja mahdollisen päihdehoidon tarpeen arviointia varten.

Muistathan, että työntekijällä on oikeus halutessaan pyytää luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu mukaan keskusteluun.

Jäitä hattuun

Puuttuminen ei ole nuhdesaarna: rauhoitu ennen kuin aloitat keskustelun. Jos kyse on välittömästä kriisitilanteesta kuten päihtymyksestä työssä, kannattaa myös työntekijän antaa selvittää päänsä ennen keskusteluun ryhtymistä.

Ole aito ja avoin

Tekniikka ei ole kovin tärkeää, pikemminkin vilpittömyys. Jos pystyt antamaan toiselle kuvan, että olet aidosti huolissasi hänestä, puuttuminen on yleensä tehokkaampi.

Tee itsellesi muistilista

Mieti hetki mitä kaikkea haluat sanoa. Näin saat keskustelun käyntiin reippaammin ja vältät ajautumasta sivuraiteelle.

3. Puutu työn pohjalta

Työ määrää tavoitetason

Työpaikalla on tavoitteena saada aikaan laadukasta tulosta. Jos päihteidenkäyttö haittaa tavoitteiden saavuttamista, siihen on puututtava ja se on koitettava poistamaan. Alkoholin suurkulutus vaikuttaa pidemmän päälle aina jossakin määrin työkykyyn, vaikka näkyvämpiä ongelmien merkkejä (aiheettomia poissaoloja, päihtymystä työpaikalla) ei olisikaan havaittavissa.

Olet työn asiantuntija

Sinä tunnet sen työn, jota työpaikallanne tehdään, joten puhu siitä. Olet näin vankemmalla pohjalla kuin toisen yksityiselämästä puhuttaessa.

Älä terapoi

Esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ei kuulu hoitaa päihdeongelmaista, eikä heidän siksi myöskään tarvitse olla ylenmäärin kiinnostuneita päihteiden väärinkäytön taustoista. Kukaan ei voi ratkaista toisen ongelmia hänen puolestaan. Hyvää työsuoritusta sen sijaan on lupa vaatia.

Mutta juonhan minäkin?

Joskus puuttumista saatetaan arastella, koska koetaan, että omissakin päihdetottumuksissa on parantamisen varaa. Puuttuminen ei kuitenkaan perustu mihinkään moraaliseen ylemmyydentuntoon vaan asianmukaisen työsuorituksen edellyttämiseen. Esimiehellä on lupa ja velvollisuus puuttua päihdehaittoihin riippumatta siitä, millä tavalla hän itse käyttää päihteitä. Puuttuminen on toki helpompaa, jos on sinut oman alkoholinkäyttönsä kanssa.

4. Ei syyttelyä, vaan ratkaisuja

Puuttuminen ei ole rankaisemista

Päihteiden väärinkäytöstä työelämässä voi aiheutua oikeutetusti seuraamuksia. Puuttumisessa tärkeintä ei kuitenkaan ole rangaistuksen langettaminen vaan sellaisen ratkaisun löytäminen, jolla päihdehaitta poistuu.

Ennen oli ennen, mutta nyt on nyt

”Mutta olihan Nieminenkin silloin krapulassa ja pääsi kuin koira veräjästä!” Älä hyväksy vetoamista siihen, mitä kuulemma joskus aiemmin on tapahtunut. Keskity löytämään ratkaisu siihen ongelmaan, joka on käsillä juuri nyt.

Kuunteleminen on aitoa keskustelua

Kuuntele toista, anna hänen esittää omia ajatuksiaan ja ota ne huomioon. Näin ratkaisut löytyvät helpommin.

Sitouta toinen omiin ratkaisuihinsa

Sinä voit asettaa tavoitteen: työyhteisön, jossa päihteistä ei aiheudu haittaa. Anna toisen ehdottaa keinoja, jolla tähän päästään, ja sopikaa keinoista yhdessä. Keinojen on kuitenkin oltava realistisia: pitkälle kehittynyt päihderiippuvuus vaatii erilaisia keinoja kuin satunnainen kontrollin pettäminen. Lievää vakavammissa tapauksissa keskustelusta kannattaa tehdä kirjallinen muistio.

5. Miten tästä eteenpäin?

Mitkä ovat pelisäännöt?

Tarkista, mikä on talon tapa päihdeasioissa tai mitä päihdeohjelma sanoo: mitkä toimet seuraavat puuttumisesta? Muistathan myös, että puheeksiotto on aina luottamuksellinen tapahtuma.

Auttoiko vaiko eikö?

Kannattaa miettiä ajoissa, mitä tapahtuu puuttumisen jälkeen, riippuen siitä, millaisia tuloksia puuttumisesta on. Jos puuttumisesta oli apua, milloin poistat työntekijän henkiseltä ”tarkkailulistaltasi”? Tai jos ei ollut, mikä on seuraava toimenpiteesi? Puuttuminen ei saa jäädä irralliseksi tapahtumaksi ilmaan roikkumaan – se toimii yhteisiä tavoitteita vastaan.

Arvioi oma toimintasi

Mikä meni puuttumisessa hyvin, mikä ei? Tätäkin kannattaa pohtia, sillä siitä voi olla hyötyä, jos joskus joudut uudestaan puuttumaan päihdehaittoihin.

PÄIHTYNYT TYÖPAIKALLA

Esimies poistaa työpaikalta

Esimiehen tulee arvioida päihtymystila sekä poistaa päihtynyt tai päihteitä nauttiva henkilö välittömästi työpaikalta päihtyneen oman ja työyhteisön sekä asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Päihdeongelmaa ei ryhdytä selvittämään akuutissa tilanteessa, vaan neuvottelu sovitaan käytäväksi seuraavana työpäivänä.

Työtoverin ilmoitusvelvollisuus

Työtoverin havaitessa päihtymyksen tai päihteiden nauttimisen, tulee hänen ilmoittaa asiasta välittömästi esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu, voi ilmoittaa työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle tai päihdeyhdyshenkilölle.

Esimiehen päihtymys

Jos päihtynyt on esimies, ilmoitetaan siitä hänen esimiehelleen. Jos se ei ole mahdollista, henkilöstön edustajat (mieluiten työsuojeluvaltuutettu) kehottavat esimiestä poistumaan työpaikalta. Asian jatkokäsittely tapahtuu seuraavana työpäivänä ylemmän esimiehen toimesta.

Päihtymisen toteaminen

Esimiehen on varmistuttava siitä, ettei kukaan työntekijä ole päihtyneenä työssään. Esimies voi näkemänsä perusteella keskeyttää työn ja lähettää henkilön kotiin, ellei asianomainen kykene osoittamaan olotilaansa muuta syytä. Työn keskeyttäminen on mahdollista silloinkin, kun heikkoon kuntoon on jokin muu syy kuin päihteet.

Puhalluttaminen

Puhalluskoetta voidaan käyttää, kun työnantajalla on perusteltu epäily päihtymyksestä. Puhalluskoe työpaikalla perustuu vapaaehtoisuuteen tai työpaikan vakiintuneeseen käytäntöön. Puhaltamalla henkilö voi osoittaa, ettei ole päihtynyt. Jos henkilö ei halua osallistua puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella.

Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihenkilö käyttää puhalluskoetta terveydentilan tutkimiseen ja antaa tulosten perusteella kokonaisarvion siitä, kykeneekö henkilö sillä hetkellä työhön. (Työterveyshuoltolaki 13§)

Puhalluttaja

Vapaaehtoisen puhalluttamisen voi suorittaa siihen koulutuksen saanut henkilö.

TYÖSUHDE VAARASSA?

Päihtymys on riski työsuhteelle

Työsopimuksen solmiessaan työntekijä sitoutuu noudattamaan työpaikan ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Päihtyneenä työssä olo on aina vakava rikkomus ja siten se voi olla peruste varoitukselle tai työsuhteen päättämiselle. Yleispätevää mittaria päihderikkomuksen vakavuudelle ei kuitenkaan ole, joten jos työsuhteen päättäminen riitautetaan, asian ratkaisee viime kädessä oikeus tapauskohtaisesti.

Työsopimus on luottamussuhde

Sekä työnantajan että työntekijän täytyy voida luottaa siihen, että sopimukset ja sitoumukset pidetään. Jos tähän luottamukseen tulee särö, on asianomaisen hyväksyttävä tarkempi kontrolli kunnes tilanne normalisoituu ja luottamus saadaan takaisin.

Päihdeongelmaa voidaan hoitaa

Työsuhteen päättyminen alkoholin takia on menetys kaikille osapuolille. Tästä johtuen päihdeohjelmaan liitetään yleensä kuntoutusta ja hoitoonohjausta koskeva osuus, jolloin työntekijä saa uuden mahdollisuuden. Lievässä tapauksessa saattaa riittää pelkkä asiaan puuttuminen ja henkilökohtainen ryhtiliike.

Yhteistyöllä eteenpäin

Päihdeongelman ratkaisemiseksi työntekijän yhteistyöhalukkuudella on ratkaiseva merkitys. Hänen on itse tehtävä päätös ja haluttava muutosta, vähennettävä tai lopetettava juominen kokonaan sekä osallistuttava sovittuihin kuntoutusohjelmiin ja kontrollikäynteihin.

HUUGO on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimintaa. Tästä pääset EHYT ry:n verkkosivuille.

Työpaikkojen päihdeongelmat ovat myös työturvallisuuskysymys.