Päihdehaittojen ennaltaehkäisy

Päihdehaittojen ennaltaehkäisy

Päihdeongelmien ennaltaehkäisy työpaikoilla on osa työsuojelua ja työhyvinvoinnin edistämistä. Siihen kuuluvat ennen kaikkea päihdeasioista tiedottaminen ja koulutus.

Työpaikan oma päihdeohjelma tai muut yhteiset pelisäännöt tukevat ongelmien ennaltaehkäisyä ja varautumista mahdollisiin pulmatilanteisiin. Myös työterveyshuollolla on ennaltaehkäisevä rooli. Tärkeintä on kuitenkin se, että päihdeasioista voidaan keskustella työpaikalla avoimesti ja että kaikilla on valmius ja halu tarvittaessa auttaa ja tukea työtovereitaan.

LÄHTÖKOHTIA ENNALTAEHKÄISYYN

Päihteet eivät ole oma maailmansa

Päihteidenkäyttö ei muodosta mystistä, muusta elämästä irrallista kokonaisuutta, vaan se on monin tavoin kytköksissä arkielämään. Esimerkiksi alkoholin riskikulutus voi uniongelmien, masentuneisuuden ja lisääntyneen sairastavuuden kautta vähentää työhyvinvointia. Toisaalta lisääntynyt työhyvinvointi taas ennaltaehkäisee usein päihdehaittoja.

Päihdehaittojen ennaltaehkäisyä on helpointa käsitellä, kun se kytketään osaksi laajempia kokonaisuuksia. Alkoholista voi puhua työpaikalla vaikkapa TYHY/TYKY -toiminnan yhteydessä, tai liikunta- tai virkistyspäivänä – yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa.

Lähestymistavalla on kaksi etua. Kun päihteiden käsittely on osa muuta työhyvinvointia, on paljon helpompi tehdä ratkaisuja tarvittavista toimista realistiselta pohjalta. Lisäksi tällä tavalla päihteet – erityisesti alkoholi – eivät vaikuta yhtä suurelta tabulta kuin aiemmin ja keskustelun käynnistäminen ja ihmisten havahduttaminen näkemään mahdolliset ongelmat on helpompaa.

Päihdehaittojen ennaltaehkäisy on työsuojelua

Valitettavan usein päihdehaittoihin aletaan työpaikalla kiinnittää huomiota vasta läheltä piti -tilanteen jälkeen. Koska päihteet luonnollisesti voivat olla merkittävä työturvallisuusriski, on tärkeää, että päihdehaittojen ennaltaehkäisyä käsitellään myös osana työsuojelua. Tällä tavalla alkoholin tabuluonnetta pelkkänä yksityisasiana voidaan vähentää. Työsuojelutoiminnalle on myös olemassa erittäin hyvät valmiit toimintamallit, joita seuraten on helpompi edetä myös päihteiden tapauksessa esimerkiksi riskien arvioinnissa.

Ennaltaehkäisy on enemmän kuin ennakointia

Päihdehaittojen ennaltaehkäisyn ajatellaan joskus tarkoittavan ongelmatilanteisiin varautumista ja varhaisempaa puuttumista päihdeongelmiin. Kumpikin asia on tärkeä, mutta ennaltaehkäisyä ne eivät oikeastaan ole. Ennaltaehkäisyä on se toiminta, jota voidaan – ja jota kannattaa – tehdä, ennen kuin minkäänlaisia ongelmia on ilmennytkään, ja jolla tähdätään siihen että ongelmia ei edes tule. Ero on kuin maanpuolustuksella ja diplomatialla: ensimmäisessä varaudutaan kriiseihin, jälkimmäisellä pyritään siihen, ettei niitä koskaan tulisikaan.

Tehokas ennaltaehkäisy on tasapuolista

Ennaltaehkäisevä toiminta, esimerkiksi päihdeasioista tiedottaminen, kannattaa aina kohdistaa koko henkilöstöön esimiehet mukaan lukien. Tämä on perusteltua, koska päihdehaittojen ilmeneminen on mahdollista kaikissa työntekijäryhmissä. Esimiesten mukanaolo myös vähentää työntekijöiden ajatuksia siitä, että kyse olisi vain työnantajan kontrollipolitiikasta. Mikä tärkeintä, sellainen päihteisiin liittyvä toiminta, joka kohdistuu vain johonkin tiettyyn henkilöstöryhmään, koetaan yleensä kyseistä ryhmää vahvasti leimaavaksi, mikä saattaa käytännössä tuhota kaiken tuon ryhmän aidon sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin.

Tehokas ennaltaehkäisy perustuu yhteistyöhön

Työnantajalla ja esimiehillä on päihteisiin työpaikalla liittyvissä ongelmatilanteissa oikeus ja velvollisuus tehdä ratkaisut vaikeissa tilanteissa tarvittaessa yksinkin. Ennaltaehkäisevä toiminta on kuitenkin tehokkaimmillaan silloin, kun sen toteuttamisesta voidaan sopia aidosti yhteistyössä kaikkien työpaikan avaintoimijoiden – niin esimiesten, työsuojeluhenkilöstön kuin luottamusmiestenkin – kesken. Näin kaikki sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Tehokas ennaltaehkäisy on kaikkien osapuolten etu.

 

MIKSI ENNALTAEHKÄISYÄ TARVITAAN?

Päihteidenkäyttö vaikuttaa työhön

Päihdeongelma ei ole työpaikalla yksityinen asia. Se voi vaikuttaa työhön muun muassa toistuvien myöhästymisten, luvattomien poissaolojen, virhesuoritusten ja tapaturmien kautta. Jatkuva riskikulutus tai vain reippaammat yksittäiset käyttökerrat voivat näkyä työssä jo ennen varsinaisen ongelman kehittymistä: henkinen suorituskyky kärsii ja riski erilaisiin sairauksiin ja poissaoloihin kasvaa.

Päihteidenkäyttö vaikuttaa työyhteisöön

Yksittäisen työntekijän päihdeongelma on koko työpaikan ongelma. Työhyvinvointi kärsii, kun yksi ryyppää muiden kustannuksella tai kun muut joutuvat pohtimaan, pitäisikö tilanteeseen puuttua vai ei. Nolous ja myötähäpeä syövät dynaamisuutta ja aloitteellisuutta. Työyhteisön ongelma ei katoa vaikka päihdeongelmainen itse ohjattaisiin hoitoon tai irtisanottaisiin: henkiset vaikutukset, mitä ongelma ehti aiheuttaa, jäävät yhteisöön.

Ennaltaehkäisy on työsuojelua

Alkoholi vaikuttaa työterveyteen ja sen ongelmakäyttö voi olla suuri turvallisuusriski myös muiden työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta huolimattomuuden ja tapaturma-alttiuden vuoksi. Joillakin aloilla voi aiheutua jopa hengenvaarallisia tilanteita. Siten alkoholiin on suhtauduttava kuten mihin tahansa työturvallisuusriskiin: sen vaikutukset on arvioitava, sen riskit on ennakoitava ja minimoitava ja itse syy pyrittävä poistamaan mahdollisimman tarkkaan.

Ennaltaehkäisy on edunvalvontaa

Työntekijöillä on oikeus häiriöttömään ja turvalliseen työympäristöön ja tätä oikeutta työtoverin päihdeongelma voi vakavasti loukata. Päihdeongelma voi kerrannaisvaikutustensa kautta myös vahingoittaa työpaikan yleistä keskusteluilmapiiriä ja mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Työntekijän etu on, että hänen ei anneta vapaasti tuhota työuraansa ja terveyttään alkoholin väärinkäytöllä.

Ennaltaehkäisy on taloudellisesti järkevää

Ennaltaehkäisy ei välttämättä maksa mitään. Joka tapauksessa se tulee aina halvemmaksi kuin pitkälle kehittyneen päihdeongelman hoitaminen. Vaikka jälkimmäisessä tapauksessa välittömät kulut usein maksaakin joku muu taho kuin työnantaja, on usein tätä ennen ehtinyt kertyä suuria taloudellisia menetyksiä poissaolojen, sairastelujen, ”maanantaikappaleiden” tuotannon ja virheiden takia. Lisäksi työyhteisö, jossa ennaltaehkäisy on hoidettu järkevästi, tekee parempaa tulosta eikä hankaliin irtisanomisprosesseihin tarvitse päihdeongelmien takia ruveta.

Ennaltaehkäisy on hyväksi maineelle

Krapulainen asiakaspalvelija on tehokas tapa vahingoittaa yrityksen mainetta ulospäin. Asianmukaisesti hoidetun ennaltaehkäisyn kautta rakennetaan myös työpaikan ja työnantajan julkista kuvaa. Ihmiset ovat erilaisia Ihmiset ovat erilaisia. Tämä pätee myös päihteidenkäyttöön: jokainen alkoholia juova ei ole juoppo, ja useimmiten alkoholia juodaan jostakin tilanteeseen liittyvästä syystä. Tutkijat erottavat nykyään esimerkiksi vanhan suomalaisen ”sankarillisen humalan”, seurallisen bilehumalan, yksilöllisen bilehumalan, istuskelun ja ruokajuomisen. Kaikki eroavat toisistaan juomisen tavoitteiltaan ja itsesäätelyltään.

On helpompaa vaikuttaa niihin tilanteisiin, joissa juodaan, kuin yrittää taistella juomisen seurauksia vastaan. Tämäkin onnistuu asiallisen ennaltaehkäisyn kautta, kun avoimin keskusteluin ja järkevin käytännöin voidaan haastaa vanhat tavat ja ennakkoasenteet. Näin myös vältetään tekopyhyyden aiheuttama epäuskottavuus.

TYÖPAIKAN PÄIHDEOHJELMA ENNALTAEHKÄISIJÄNÄ

Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt siitä, miten päihdeasioissa toimitaan. Nämä voivat perustua vakiintuneeseen käytäntöön, mutta suositeltavaa on, että ne kirjattaisiin ylös työpaikan päihdeohjelmaksi.

Paitsi että päihdeohjelma kokoaa yhteen toimintaohjeet eri päihdekysymyksiin liittyvissä tilanteissa, sen olemassaolo voi olla ennaltaehkäisevä tekijä myös itsessään. Jotta näin olisi, työntekijöiden on tunnettava päihdeohjelman sisältö.

Päihdeohjelma vaikuttaa ennaltaehkäisevästi seuraavin tavoin:

  1. Suositeltavaa on, että päihdeohjelmaa laadittaessa tai päivitettäessä henkilöstölle annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön ja käydä keskustelua asetettavista tavoitteista. Näin mahdollisimman laajasti ymmärretään perustelut sille, miksi päihteistä asetetaan sääntöjä työpaikalla, ja myös sitoudutaan tavoitteisiin, kun on oltu niitä yhdessä laatimassa.
  2. Erityisesti suuremmissa työpaikoissa kannattaa päihdeohjelmasta päättämisen jälkeen käydä yksikkötasoiset keskustelut tai muut tilaisuudet siitä, mitä päihdeohjelma kunkin yksikön kannalta tarkoittaa. Näin yhteiset tavoitteet konkretisoituvat.
  3. Päihdeohjelma kannattaa liittää osaksi uuden työntekijän perehdytysmateriaaleja. Näin ”talon tapa” myös päihdeasioissa tulee tutuksi alusta lähtien.
  4. Selkeiden pelisääntöjen olemassaolo tekee työntekijälle helpommaksi pyytää itse tarvittaessa tukea ja apua.
  5. Päihdeohjelma ehkäisee päihdehaittoja ennalta myös listaamalla mahdolliset haitallisesta päihteidenkäytöstä työntekijälle aiheutuvat seuraamukset.
TUNNE TILANNE – ASETA TAVOITTEET

Kuten mitä tahansa työsuojelu- tai työhyvinvointikysymystä käsiteltäessä, ennaltaehkäisevää toimintaa suunniteltaessa kannattaa lähteä liikkeelle nykytilanteesta ja sen mahdollisesti aiheuttamista riskeistä ja haitoista. Pohdittavia kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Kuinka paljon työpaikallasi on aiemmin esiintynyt päihdehaittoja?
  • Millaisia ne ovat olleet?
  • Kuinka kauan päihdehaitan havaitsemisesta on kulunut siihen puuttumiseen?
  • Mitä työturvallisuusriskejä mahdollinen päihdehaitta voisi työpaikallasi aiheuttaa?
  • Millainen on työyhteisön ilmapiiri päihteidenkäytön suhteen – suhtaudutaanko asiaan rehennellen, sallivasti, asiallisesti, moralisoivasti? Käydäänkö päihteistä ylipäänsä keskustelua?
  • Onko työpaikallasi ns. kosteita käytäntöjä, esimerkiksi yhteisten juhlien ohjelman rakentaminen pelkästään alkoholin ympärille tai vähemmän juovien painostaminen juomaan?
  • Missä tilanteissa ja kuinka paljon työyhteisön jäsenet käyttävät alkoholia? (Työntekijöiden alkoholinkäyttöä ei tietenkään voi mennä seuraamaan heidän koteihinsa, mutta keskusteluita seuraamalla tähänkin asiaan voi saada jonkinlaista tuntumaa.)

Koska ennaltaehkäisy on työpaikan päihdetyön eri toimintatavoista monipuolisin mutta myös vaikeimmin hahmotettava, on olemassa riski, että hyvätkin ennaltaehkäisyä koskevat suunnitelmat saattavat jäädä toteutumatta vähäisen konkretian vuoksi. Siksi juuri ennaltaehkäisevälle toiminnalle on tärkeä asettaa konkreettisia tavoitteita.

Esimerkkejä konkreettisista ennaltaehkäisyn tavoitteista:

  • Työyhteisössä annettavan päihdetiedotuksen tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee alkoholin suurkulutuksen rajat ja oman alkoholinkäyttönsä suhteessa niihin.
  • Ilmoitustaululla pidetään jatkuvasti esillä tietoa käytettävissä olevista päihdehoitopalveluista.
  • Esimiehille järjestetään kerran kahdessa vuodessa koulutusta päihdehaittojen käsittelystä.
KOULUTUS JA TIEDOTUS

Mitä enemmän päihteistä tiedetään, sitä paremmat mahdollisuudet työntekijöillä on oman päihteidenkäytön hallitsemiseen ja työyhteisöllä kokonaisuutena parempi kyky käsitellä päihdeasioita.

Tiedottamisen ja koulutuksen tavoitteena tulisi olla:

  • Positiivisen asenneilmapiirin luominen ja ylläpitäminen työyhteisössä niin, että päihteidenkäytöstä voidaan käydä avointa ja rakentavaa keskustelua ja väärinkäyttöön puuttuminen nähdään työtoverin auttamisena.
  • Asiallisen tiedon jakaminen päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja työhön sekä päihdeongelmien ja riskikäytön mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta.
  • Työpaikan omien päihteitä koskevien pelisääntöjen, erityisesti oman päihdeohjelman, esittely ja työntekijöiden sitouttaminen niihin.
  • Valmiuksien antaminen johdolle, muille esimiehille ja henkilöstöedustajille puheeksiottoon ja hoitoonohjauksen toteuttamiseen

Koulutus on aina syytä suunnata koko henkilöstölle. Näin yhteisiin toimintatapoihin on helpompi sitoutua. Tasapuolisuus tekee ennaltaehkäisystä tehokasta.

Työyhteisöille tai niiden jäsenille tarkoitettuja päihdekoulutuksia tarjoavat Suomessa muun muassa:

  • päihdealan kansalaisjärjestöt (kuten Ehkäisevä päihdetyö EHYT)
  • asiantuntijaorganisaatiot (muun muassa Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos)
  • eräät yritykset.

Tiedottamisen ei tarvitse rajoittua erillisiin tapahtumiin, vaan työpaikalla voidaan jatkuvasti pitää saatavilla alkoholinkäytön itsehallintaa ja -seurantaa tukevaa materiaalia (esim. 10 kysymystä alkoholinkäytöstä -esitteet). Työpaikan päihdepelisäännöt tulisi lisäksi tehdä uusille työntekijöille selviksi jo osana työhön perehdyttämistä, muiden työturvallisuusasioiden tapaan.

Tarjolla voi myös olla tietoa siitä, miten juomisen vähentäminen käytännössä tapahtuu – muukin kuukausi kuin tammikuu voi olla tipaton. Lisäksi vähentäneiden ja lopettaneiden onnistumistarinat rohkaisevat yrittämään.

RAKENTAVA KESKUSTELU PÄIHTEISTÄ

Päihteistä voidaan keskustella työpaikalla monella eri tavalla. Keskustelun ääripäät ovat täydellinen keskustelemattomuus, joka usein liittyy siihen että asia on arka, ja toisaalta rehentelevät ”maanantaiaamun sankaritarinat”, alkoholin liikakäytöllä kehuskeleminen. Malli rakentavaan päihteistä puhumiseen löytyy jostakin tältä väliltä.

Rakentavan keskustelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi:

  1. Asiallisuus. Ei ”sankaritarinoita”, mutta ei myöskään päihteidenkäytön moralisoivaa tuomitsemista.
  2. Faktapohjaisuus. Erityisesti alkoholista liikkuu paljon urbaanilegendoja.
  3. Laaja-alaisuus. Ymmärretään, että päihteet liittyvät esimerkiksi työhyvinvointiin ja työsuojeluun ja että päihteet voivat vaikuttaa työhön vaikkei työntekijä olisikaan päihderiippuvainen.
  4. Moniäänisyys. Kaikilla työyhteisössä on mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä alkoholista ja muista päihteistä.
  5. Itsemääräämisoikeus. Muutokseen voi kannustaa, mutta jokainen päättää itse lopputuloksesta.

Keskustelun ohjaaminen haluttuun suuntaan ei aina ole helppoa, eikä sitä varsinkaan vapaamuotoisten keskustelujen yhteydessä aina kannata yrittääkään. Työyhteisön vastuuhenkilöillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa keskusteluilmapiiriin esimerkiksi seuraavin keinoin:

  1. Kahvikeskustelua voi herätellä esimerkiksi ajankohtaisiin aiheisiin, kuten uutisiin perustuen, ja vaihtelevista näkökulmista.
  2. Keskustelu kannattaa aloittaa sellaisista päihdekysymyksistä, jotka koskevat koko henkilöstöä. Esimerkiksi sopii vaikkapa pikkujoulujen tarjoilupolitiikka.
  3. Myös henkilöstölle annettava koulutus vaikuttaa siihen, mistä työpaikalla puhutaan.

 

HUUGO on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimintaa. Tästä pääset EHYT ry:n verkkosivuille.

Työpaikkojen päihdeongelmat ovat myös työturvallisuuskysymys.