Päihteet työelämässä

Alkoholi on yleisin päihde.

Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, jota käyttää jossakin määrin noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä suomalaisesta. Suurimmalla osalla heistä käyttö pysyy ainakin enimmäkseen kohtuuden rajoissa. Eri tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä kuitenkin 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö on sen verran suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Vastaavasti eri lähteiden mukaan 1–5 %:ssa tapauksista kyseessä on varsinainen alkoholiriippuvuus, pakonomainen tarve käyttää alkoholia.

Keskimääräisessä suomalaisessa kymmenen hengen työporukassa on siis yksi raitis, 7–8 kohtuukäyttäjää ja 1–2 riskikäyttäjää.

 

Työelämän neuvontapuhelin (050 573 3262) auttaa päihdeasioissa.

Päihdehaitta voi ilmaantua työyhteissö odottamatta, eikä kaikkiin tilanteisiin voi aina ennakolta varautua. Miten otan ongelman puheeksi ja miten voin parhaiten auttaa työtoveriani? Saako työnantaja puhalluttaa työpaikalla? Mitä työpaikan päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä?

Moniin muihinkin kysymyksiin on löydettävissä vastauksia, ajatuksia, muutoksen mahdollisuuksia.

EHYT ry käynnisti tammikuussa 2015 päihdeneuvontapuhelimen työelämän tueksi. Palvelu on käytössä maanantaisin klo 15-18 – numerossa 050 573 3262.

Kuivunut työelämä.

Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset työpaikat ovat selvästi kuivuneet esimerkiksi 1970-lukuun verrattuna: päihtyneenä töihin tulemista tai päihteidenkäyttöä työpaikalla esiintyy koko ajan vähemmän. Tämä on totta – ja erinomaista. Suomalaisten alkoholinkäyttö on kuitenkin 1970-luvun jälkeen lähes jatkuvasti lisääntynyt, joten vapaa-ajalla juodaan yhä enemmän. Pidemmän päälle alkoholin riskikulutuksen tai riippuvuuden aiheuttamat haitat alkavat väistämättä näkyä myös työssä, vaikka itse työaika pysyisikin viinavapaana.

Alkoholin monet roolit.

On helppo ymmärtää, että alkoholin liikakäyttö aiheuttaa työelämässä haittoja, ja siksi alkoholinkäyttö työaikana on lähes kaikkialla kielletty. Toisaalta alkoholilla on myös joitakin tehtäviä työelämässä: sitä saatetaan käyttää työporukan yhteishengen luojana työpaikan virkistyspäivänä, markkinointityön apuvälineenä asiakastilaisuuksissa tai työpaineiden purkukeinona. Ei ole tarkoitus väittää, että alkoholinkäyttö työssä olisi hyvä asia – mutta jos työelämässä ilmeneviä päihdehaittoja halutaan vähentää, on välttämätöntä ymmärtää kokonaisuudessaan se tilanne, josta lähdetään liikkeelle.

Alkoholin haitat työelämässä

Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ovat:

1) Terveyshaitat
  • suurkulutus lisää useiden vakavien sairauksien (esim. sydän- ja verisuonitaudit) riskiä
  • suurkulutus alentaa vastustuskykyä: myös vähemmän vakavat sairaudet kuten flunssat lisääntyvät
  • suurkulutus on usein yhteydessä unettomuuteen ja myös masennukseen: työntekijän työhyvinvointi ja työkyky saattavat kärsiä
2) Työturvallisuushaitat
  • työskentely päihtyneenä tai krapulaisena voi alasta riippuen olla suuri työturvallisuusriski
3) Taloudelliset haitat
  • terveyshaitoista johtuen: työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät
  • terveyshaitoista johtuen: työntekijän työkyky alenee ja työn laatu voi heikentyä
  • työntekijän päihtymys tai krapula työaikana voivat aiheuttaa työnantajalle suuren imagotappion
4) Sosiaaliset haitat
  • alkoholin liiallisesta käytöstä seuraavat yllättävät poissaolot ja nolot tilanteet sekä tarve tekemättömien töiden paikkaamiseen ja nopeisiin vuoronvaihtoihin voivat aiheuttaa työpaikalla ristiriitoja
  • yhden työntekijän ongelma voi ”sairastuttaa” koko työyhteisön, jos yhteisö ryhtyy suojelemaan ongelmaista esimerkiksi peittelemällä ja tekemällä hänen työnsä
  • työntekijän irtisanominen alkoholinkäytön takia voi kiristää työnantajan ja työntekijöiden välejä
Alkoholihaittoja esiintyy kaikilla aloilla, mutta sekä riskit että haitat voivat olla eri aloilla erilaiset.

Huumeet työelämässä

Koska huumeiden käyttö on laitonta, on vaikea arvioida, kuinka moni suomalainen työntekijä käyttää niitä. Tutkimusten mukaan noin 17 prosenttia suomalaisista on käyttänyt jotain laitonta huumetta elämänsä aikana. Yleisin käytetty aine on kannabis. Ylivoimaisella enemmistöllä kyse on yksittäisistä kokeiluista. Säännöllisemmin huumeita käyttävistä työelämässä olevista suurin osa on ns. satunnais- tai ajoittaiskäyttäjiä – varsinaisia ongelmakäyttäjiä (esim. ruiskuhuumeiden jatkuva käyttö) työelämässä on hyvin vähän. Huumeidenkäyttö painottuu korostetusti 25–34-vuotiaiden eli nuorten aikuisten ikäryhmään ja heistä erityisesti miehiin.

Huumeiden käyttöön liittyy työn kannalta hyvin samanlaisia riskejä kuin alkoholin liikakäyttöönkin. Riskin suuruus riippuu kuitenkin käytetystä aineesta ja siitä, ollaanko huumeen vaikutuksen alaisena työajallakin. Siksi työpaikalla kannattaa tehdä riskiarvio siitä, mitä huumehaitta voisi työpaikalla aiheuttaa.

HUUGO on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimintaa. Tästä pääset EHYT ry:n verkkosivuille.

Työpaikkojen päihdeongelmat ovat myös työturvallisuuskysymys.